Lähtöarvot
Raakakahvin ominaisuudet ja aiemmat koeajot määrittävät ensimmäisen suunnitelman.
Nuvessalunen paahtimossa jokainen erä käsitellään omana projektinaan. Raakakahvin tiheys, kosteus, prosessointi ja toivottu uuttotapa ohjaavat sitä, miten lämpöä rakennetaan ja milloin paahto päätetään.
Hyvä paahto ei voi korjata heikkoa raaka-ainetta. Siksi tarkastelemme erän puhtautta, makeuspotentiaalia, prosessointia ja sitä, miten kahvi käyttäytyy eri uutoissa. Jäljitettävyys on tärkeä osa valintaa: haluamme tietää, mistä kahvi tulee ja miten se on käsitelty.
Sesonki vaikuttaa valikoimaan. Emme pidä samaa kahvia valikoimassa väkisin, jos seuraava sato ei vastaa tavoitetta. Sen sijaan etsimme uuden erän, joka täyttää saman makusuunnan laadulliset kriteerit.
Kupissa ei saa olla häiritseviä sivumakuja tai epätasaista rakennetta.
Luontainen makeus antaa profiilille rungon ja tekee hapokkuudesta miellyttävän.
Seuraamme erän käyttäytymistä vaihe vaiheelta. Tavoitteena on rakentaa riittävästi energiaa ilman, että aromit muuttuvat raskaan paahteisiksi tai että kahvi jää kehitykseltään ohueksi.
Raakakahvin ominaisuudet ja aiemmat koeajot määrittävät ensimmäisen suunnitelman.
Lämmön syöttöä muutetaan, jotta papu etenee tasaisesti eikä profiili karkaa loppuvaiheessa.
Kehitysaika vaikuttaa makeuteen, hapokkuuden luonteeseen ja suutuntumaan.
Jokainen erä arvioidaan kupissa ja tarvittaessa profiilia hienosäädetään seuraavaan ajoon.
Paahtoaste ei yksin määritä makua, mutta se muuttaa sitä, mitä alkuperästä korostuu. Siksi suosituksemme perustuu sekä papuun että valmistusmenetelmään.
Kukkaisuus, hedelmäisyys ja kirkkaampi hapokkuus. Paras silloin, kun raakakahvin aromit ovat erityisen moniulotteisia.
Karamellisoitunut makeus, pähkinäisyys ja pyöreämpi suutuntuma. Monipuolinen valinta suodatukseen ja paineuuttoon.
Matalampi koettu hapokkuus, kaakaomaiset sävyt ja pitkä jälkimaku. Paahto pidetään silti puhtaana ja hallittuna.
Tuore kahvi vapauttaa hiilidioksidia ja maku tasaantuu ensimmäisten päivien aikana. Siksi emme pidä “mitä tuoreempi, sitä parempi” -ajatusta absoluuttisena. Oikea lepoaika riippuu paahtoasteesta ja uuttomenetelmästä.
Suodatinkahvi voi avautua nopeasti, kun taas paineuutoissa tasaisempi tulos syntyy usein hieman pidemmän levon jälkeen. Maisteluhuoneessa vertailemme myös eri ikäisiä eriä, jotta ymmärrämme, missä kohdassa profiili on parhaimmillaan.
Pieneräpaahtaminen antaa mahdollisuuden reagoida raakakahvin muutoksiin nopeasti, mutta se vaatii kurinalaista kirjaamista. Jokainen ajo tuottaa tietoa seuraavaa varten: miten papu otti lämpöä vastaan, milloin aromit alkoivat muuttua ja miten nämä päätökset näkyivät lopulta kupissa.
Kirjaamme lähtölämpötilan, eräkoon, keskeiset vaiheet, kehitysajan ja jäähdytyksen. Numerot auttavat toistamaan onnistuneen ajon ja tunnistamaan poikkeamat, mutta niitä ei tulkita irrallaan mausta. Kaksi lähes samanlaista käyrää voi tuottaa eri tuloksen, jos raakakahvin kosteus tai ikä on muuttunut.
Siksi jokainen uusi säkki aloittaa käytännössä uuden kalibroinnin, vaikka alkuperä ja lajike olisivat ennestään tuttuja.
Tuore erä maistetaan rinnakkain aiemman onnistuneen erän kanssa. Vertailussa kiinnitämme huomiota erityisesti makeuden kehitykseen, hapokkuuden laatuun, suutuntuman puhtauteen ja jälkimaun pituuteen. Jos jokin osa on siirtynyt väärään suuntaan, seuraavan ajon muutokset pidetään mahdollisimman pieninä.
Näin profiilia ei korjata arvaamalla vaan havaintojen perusteella.
Nopea ja tasainen jäähdytys pysäyttää paahtoreaktion hallitusti. Sen jälkeen kahvi pakataan ja sen annetaan tasaantua profiilille sopiva aika ennen lopullista reseptitestausta. Eri paahtoasteet ja valmistusmenetelmät tarvitsevat erilaisen levon.
Seuraamme kahvin kehittymistä usean päivän ajan, jotta suositus perustuu siihen hetkeen, jolloin kuppi on tasapainoisimmillaan.